Tutkimuksina julkaistaa monasti puhdasta kommunistista paskaa
---------------------
Tampereen yliopisto punamädän eli kommunistisen internationaalin harhaoppien jakopaikka yhteisin verovaroin. Olisi syytä kiristää yliopisto-opetuksen laatukritteereitä?
Eikö ole selkää tulkintani ensin ja perässä punikkimätää kommunistisen internationaalijulistuksen tapaan maahanmuuttovastaisuuden leimaamisesta luottamusta heikentäväksi
Viite ja näyte punikkipaskasta Tampereen yliopistossa:
Ohessa oikein kunnolla kommunistista interkomunatsismia:
Suomessa vähän rasismia
18.2.2016
Maahanmuuttoasenteita tutkinut Marja Avonius varoittaa luokittelemasta ihmisiä suvaitsevaisiin ja rasisteihin. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole vahvoja mielipiteitä maahanmuutosta. Kuva: Jonne Renvall
Tiedot käyvät ilmi Marja Avoniuksen valtio-opin pro gradu -tutkielmasta, jossa analysoitiin suomalaisten maahanmuuttoasenteita European Social Surveyssa vuonna 2014 kerätyn Suomen-aineiston perusteella.
Tutkielman tulosten mukaan kansa jakautuu maahanmuuttokysymyksessä suurkaupungeissa asuviin korkeakoulutettuihin maahanmuuttomyönteisiin ja suurkaupunkien ulkopuolella asuviin, matalammin koulutettuihin maahanmuuttovastaisiin.
Rasismi jää vanhan kansan aatteeksi
Suomi ei jakaudu kahtia rasismin kannalta, sillä perinteinen rotuun ja etniseen alkuperään liittyvä rasismi on tutkielman mukaan suomalaisten keskuudessa todella vähäistä.
Rasistisia asenteita ilmenee erityisesti vanhimmassa, yli 65-vuotiaiden ikäluokassa. Tutkielman tekijä Marja Avonius arvioi, että perinteinen rasismi voidaan Suomessa katsoa pääasiassa vanhan kansan aatteeksi. Maahanmuuttovastaisuus on saanut uusia muotoja, jotka eivät liity rodullisiin kysymyksiin.
Maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti suhtautuvia löytyy myös nuoremmista ikäluokista. Noin kuudesosa suomalaisista näkee maahanmuuton itsearvoisesti ongelmana ja uskoo sen yhteiskunnallisten vaikutusten olevan huonoja.
Avonius huomauttaa, että maahanmuuton hyödyllisenä näkeviä on kuitenkin kaksinkertainen määrä maahanmuuttoa ongelmana pitäviin verrattuna. Kahtiajaosta ei siten voi puhua myöskään ksenofobian kannalta.
Hyvinvointisovinismi Suomessa yleistä
Viidesosa suomalaisista on voimakkaasti hyvinvointisovinistisia. Marja Avonius arvioi tutkielmassaan, että yli puolet suomalaisista sijoittuu lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.
Hyvinvointisovinismi määritellään tutkielmassa ideologiaksi, jonka mukaan maahanmuuttajia saa tulla kaikista etnisistä ja kulttuurisista taustoista, kunhan heistä ei aiheudu yhteiskunnalle kustannuksia. Maahanmuuttajien oikeus hyvinvointivaltion etuihin halutaan siten pienemmäksi kuin muilla.
Maahanmuuttajien valinnassa tulee hyvinvointisovinismin mukaan painottaa muuttajien ammattitaitoa, koulutusta, kielitaitoa ja suomalaisen elämäntavan hyväksymistä. Suomeen ei tulisi päästää ulkomaalaisia, jotka eivät näitä kriteereitä täytä.
Maahanmuutto ei jaa kansaa kahtia
Tutkielma ei anna viitteitä suomalaisten voimakkaasta kahtiajakautumisesta maahanmuuttokysymyksessä.
Turvapaikanhakijoiden määrää enemmän ilmapiiriä pilaa jännite, joka on syntynyt maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvien ja sitä vastustavien välille. Maahanmuutosta on vaikea keskustella leimautumatta joko ”suvakiksi” tai ”rasistiksi”.
Tutkielman tekijä Marja Avonius varoittaa, että ihmisten luokitteleminen suvaitsevaisiin ja rasisteihin ei kuvaa suomalaisten maahanmuuttoasenteiden jakaumaa. Maahanmuuttoasenteista puhuminen voi olla jopa harhaanjohtavaa, sillä suomalaiset eivät suhtaudu kaikkeen maahanmuuttoon samalla tavalla.
Tulosten mukaan maahanmuuttoon voimakkaan vastustavasti ja voimakkaan myönteisesti suhtautuvien määrä oli vuonna 2014 vähäinen. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole vahvoja mielipiteitä maahanmuutosta.
Avonius arvioi, että asenteet ovat todennäköisesti muuttuneet viime vuoden aikana. Tutkielman aineisto on vuodelta 2014, mutta keskusteluilmapiiri kärjistyi vasta vuoden 2015 aikana, jolloin Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa.
Taloudellinen uhka ei vaikuta asenteisiin
Matala koulutustaso, suurten kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta. Miehet ovat naisia rasistisempia ja hyvinvointisovinistisempia.
Henkilökohtainen taloudellinen uhka ei vaikuta suomalaisten maahanmuuttoasenteisiin. Maahanmuuttoon myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia löytyy niin hyvin kuin huonostikin toimeentulevien joukosta.
Tyytymättömyydellä valtion taloudelliseen tilanteeseen on heikko yhteys ksenofobiseen asenteeseen. Tutkielman tekijä arvioi, että maahanmuuttokriisin retoriikka vetoaa ehkä samoihin henkilöihin kuin talouskriisin retoriikka.
Maahanmuuttoasenteet ovat tiukentuneet myös aiemmin laskusuhdanteen aikana. Lamavuonna 1993 suomalaiset suhtautuivat ulkomaalaiseen työvoimaan ja pakolaisiin negatiivisemmin kuin ennen ja jälkeen laman.
Kontaktit vähentävät kielteisiä asenteita
Turvapaikanhakijoiden määrän äkillinen kasvu voi vaikuttaa kielteisesti maahanmuuttoasenteisiin. Marja Avonius arvioi kuitenkin, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien määrän kasvu voi kääntääkin asenteita positiiviseen suuntaan.
Tutkielman tulokset tukevat kontaktihypoteesia, jonka mukaan läheiset maahanmuuttajakontaktit vähentävät ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita.
Kontaktien positiivinen vaikutus syntyy vasta läheisessä tuttavuudessa. Avonius pitääkin tulevaisuuden ilmapiirin kannalta tärkeänä, että uudet maahanmuuttajat eivät eristäydy omiin yhteisöihinsä.
Puolue voi aktivoida muukalaisvastaisuutta
Poliittinen tarjonta saattaa vaikuttaa maahanmuuttoasenteisiin siten, että maahanmuuttovastainen puolue voi aktivoida piilevää muukalaisvastaisuutta. Tutkielman tulosten mukaan perussuomalaisten äänestäjät ovat selvästi muita maahanmuuttovastaisempia.
1990-luvun alku olisi Suomessa tarjonnut hedelmällisen maaperän maahanmuuttovastaiselle radikaalioikeistolaiselle puolueelle, mutta sopivaa puoluetta ei silloin ilmaantunut.
Perussuomalaiset sai kanavoitua maahanmuuttovastaiset voimat vasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Resepti toimi uudelleen vuoden 2015 vaaleissa.
Perussuomalaisten gallup-kannatus on nyt laskenut. Maahanmuuttovastaisuus saattaa jatkossa kanavoitua uusiin puolueryhmittymiin. On myös mahdollista, että muut puolueet tiukentavat maahanmuuttokantojaan.
Järjestötoiminnalla yhteys hyvinvointisovinismiin
Hyvinvointisovinismin ja järjestöosallistumisen välillä on tutkielman mukaan yhteys. Tutkija pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa maahanmuuttovastainen yhdistystoiminta ja kaduilla partioivat soturijärjestöt näkyvät maahanmuuttovastaisten muita korkeampana järjestöosallistumisena.
Maahanmuuttovastaisiin järjestöihin kuuluvien keskinäinen luottamus on voimakasta, mutta luottamus maahanmuuttajiin on vähäistä.
Tutkija arvioi, että maahanmuuttovastainen järjestötoiminta vähentää yleistä sosiaalista luottamusta. Yleisen luottamuksen puute taas on käyttövoimaa hyvinvointisovinismille ja muukalaisvihalle.
Teksti: Heikki Laurinolli
Marja Avonius: Kuka vastustaa maahanmuuttoa? Tilastollinen analyysi suomalaisten maahanmuuttovastaisia asenteita selittävistä tekijöistä. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2016.
Yli puolet suomalaisista on lähempänä hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta
Rasismi on Suomessa vähäistä, mutta kuudesosa kansasta tuntee muukalaispelkoa ja näkee maahanmuuton ongelmana. Yli puolet suomalaisista on maahanmuuttokriittisiä siten, että he sijoittuvat lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.Tiedot käyvät ilmi Marja Avoniuksen valtio-opin pro gradu -tutkielmasta, jossa analysoitiin suomalaisten maahanmuuttoasenteita European Social Surveyssa vuonna 2014 kerätyn Suomen-aineiston perusteella.
Tutkielman tulosten mukaan kansa jakautuu maahanmuuttokysymyksessä suurkaupungeissa asuviin korkeakoulutettuihin maahanmuuttomyönteisiin ja suurkaupunkien ulkopuolella asuviin, matalammin koulutettuihin maahanmuuttovastaisiin.
Rasismi jää vanhan kansan aatteeksi
Suomi ei jakaudu kahtia rasismin kannalta, sillä perinteinen rotuun ja etniseen alkuperään liittyvä rasismi on tutkielman mukaan suomalaisten keskuudessa todella vähäistä.
Rasistisia asenteita ilmenee erityisesti vanhimmassa, yli 65-vuotiaiden ikäluokassa. Tutkielman tekijä Marja Avonius arvioi, että perinteinen rasismi voidaan Suomessa katsoa pääasiassa vanhan kansan aatteeksi. Maahanmuuttovastaisuus on saanut uusia muotoja, jotka eivät liity rodullisiin kysymyksiin.
Maahanmuuttovastaisesti eli ksenofobisesti suhtautuvia löytyy myös nuoremmista ikäluokista. Noin kuudesosa suomalaisista näkee maahanmuuton itsearvoisesti ongelmana ja uskoo sen yhteiskunnallisten vaikutusten olevan huonoja.
Avonius huomauttaa, että maahanmuuton hyödyllisenä näkeviä on kuitenkin kaksinkertainen määrä maahanmuuttoa ongelmana pitäviin verrattuna. Kahtiajaosta ei siten voi puhua myöskään ksenofobian kannalta.
Hyvinvointisovinismi Suomessa yleistä
Viidesosa suomalaisista on voimakkaasti hyvinvointisovinistisia. Marja Avonius arvioi tutkielmassaan, että yli puolet suomalaisista sijoittuu lähemmäs hyvinvointisovinismia kuin avointa maahanmuuttoasennetta.
Hyvinvointisovinismi määritellään tutkielmassa ideologiaksi, jonka mukaan maahanmuuttajia saa tulla kaikista etnisistä ja kulttuurisista taustoista, kunhan heistä ei aiheudu yhteiskunnalle kustannuksia. Maahanmuuttajien oikeus hyvinvointivaltion etuihin halutaan siten pienemmäksi kuin muilla.
Maahanmuuttajien valinnassa tulee hyvinvointisovinismin mukaan painottaa muuttajien ammattitaitoa, koulutusta, kielitaitoa ja suomalaisen elämäntavan hyväksymistä. Suomeen ei tulisi päästää ulkomaalaisia, jotka eivät näitä kriteereitä täytä.
Maahanmuutto ei jaa kansaa kahtia
Tutkielma ei anna viitteitä suomalaisten voimakkaasta kahtiajakautumisesta maahanmuuttokysymyksessä.
Turvapaikanhakijoiden määrää enemmän ilmapiiriä pilaa jännite, joka on syntynyt maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvien ja sitä vastustavien välille. Maahanmuutosta on vaikea keskustella leimautumatta joko ”suvakiksi” tai ”rasistiksi”.
Tutkielman tekijä Marja Avonius varoittaa, että ihmisten luokitteleminen suvaitsevaisiin ja rasisteihin ei kuvaa suomalaisten maahanmuuttoasenteiden jakaumaa. Maahanmuuttoasenteista puhuminen voi olla jopa harhaanjohtavaa, sillä suomalaiset eivät suhtaudu kaikkeen maahanmuuttoon samalla tavalla.
Tulosten mukaan maahanmuuttoon voimakkaan vastustavasti ja voimakkaan myönteisesti suhtautuvien määrä oli vuonna 2014 vähäinen. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole vahvoja mielipiteitä maahanmuutosta.
Avonius arvioi, että asenteet ovat todennäköisesti muuttuneet viime vuoden aikana. Tutkielman aineisto on vuodelta 2014, mutta keskusteluilmapiiri kärjistyi vasta vuoden 2015 aikana, jolloin Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa.
Taloudellinen uhka ei vaikuta asenteisiin
Matala koulutustaso, suurten kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen selittävät maahanmuuttovastaisuutta. Miehet ovat naisia rasistisempia ja hyvinvointisovinistisempia.
Henkilökohtainen taloudellinen uhka ei vaikuta suomalaisten maahanmuuttoasenteisiin. Maahanmuuttoon myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia löytyy niin hyvin kuin huonostikin toimeentulevien joukosta.
Tyytymättömyydellä valtion taloudelliseen tilanteeseen on heikko yhteys ksenofobiseen asenteeseen. Tutkielman tekijä arvioi, että maahanmuuttokriisin retoriikka vetoaa ehkä samoihin henkilöihin kuin talouskriisin retoriikka.
Maahanmuuttoasenteet ovat tiukentuneet myös aiemmin laskusuhdanteen aikana. Lamavuonna 1993 suomalaiset suhtautuivat ulkomaalaiseen työvoimaan ja pakolaisiin negatiivisemmin kuin ennen ja jälkeen laman.
Kontaktit vähentävät kielteisiä asenteita
Turvapaikanhakijoiden määrän äkillinen kasvu voi vaikuttaa kielteisesti maahanmuuttoasenteisiin. Marja Avonius arvioi kuitenkin, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien määrän kasvu voi kääntääkin asenteita positiiviseen suuntaan.
Tutkielman tulokset tukevat kontaktihypoteesia, jonka mukaan läheiset maahanmuuttajakontaktit vähentävät ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita.
Kontaktien positiivinen vaikutus syntyy vasta läheisessä tuttavuudessa. Avonius pitääkin tulevaisuuden ilmapiirin kannalta tärkeänä, että uudet maahanmuuttajat eivät eristäydy omiin yhteisöihinsä.
Puolue voi aktivoida muukalaisvastaisuutta
Poliittinen tarjonta saattaa vaikuttaa maahanmuuttoasenteisiin siten, että maahanmuuttovastainen puolue voi aktivoida piilevää muukalaisvastaisuutta. Tutkielman tulosten mukaan perussuomalaisten äänestäjät ovat selvästi muita maahanmuuttovastaisempia.
1990-luvun alku olisi Suomessa tarjonnut hedelmällisen maaperän maahanmuuttovastaiselle radikaalioikeistolaiselle puolueelle, mutta sopivaa puoluetta ei silloin ilmaantunut.
Perussuomalaiset sai kanavoitua maahanmuuttovastaiset voimat vasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Resepti toimi uudelleen vuoden 2015 vaaleissa.
Perussuomalaisten gallup-kannatus on nyt laskenut. Maahanmuuttovastaisuus saattaa jatkossa kanavoitua uusiin puolueryhmittymiin. On myös mahdollista, että muut puolueet tiukentavat maahanmuuttokantojaan.
Järjestötoiminnalla yhteys hyvinvointisovinismiin
Hyvinvointisovinismin ja järjestöosallistumisen välillä on tutkielman mukaan yhteys. Tutkija pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa maahanmuuttovastainen yhdistystoiminta ja kaduilla partioivat soturijärjestöt näkyvät maahanmuuttovastaisten muita korkeampana järjestöosallistumisena.
Maahanmuuttovastaisiin järjestöihin kuuluvien keskinäinen luottamus on voimakasta, mutta luottamus maahanmuuttajiin on vähäistä.
Tutkija arvioi, että maahanmuuttovastainen järjestötoiminta vähentää yleistä sosiaalista luottamusta. Yleisen luottamuksen puute taas on käyttövoimaa hyvinvointisovinismille ja muukalaisvihalle.
Teksti: Heikki Laurinolli
Marja Avonius: Kuka vastustaa maahanmuuttoa? Tilastollinen analyysi suomalaisten maahanmuuttovastaisia asenteita selittävistä tekijöistä. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2016.
http://keskustelua-islamista.blogspot.fi/
----------------
